Kesälaitumen alun ajatuksia: MOI:n kevään tulokset

Motivaation, onnistumisen ja ilon matka oppimisen parissa on nyt kestänyt hankkeemme muodossa lukuvuoden. Istahdimme kevään ollessa jo hyvässä vauhdissa opettajatiimillä alas ja keskustelimme siihen saakka opitusta sekä tulevaisuuden suuntaviivoista. Keskeisiä havaintoja olivat:

  1. Tilat haastavat yllättävän paljon poikkeavia opetusratkaisuja. Pitää olla valtavasti tahtoa ja jaksamista ”taistella” tilaratkaisuja vastaan. Toinen yhtä haastava hidaste ovat vallitsevat rakenteet etenkin aineenopetusjärjestelmässä. Projektin jatkon kannalta tämä tarkoittaa sitä, että siirrymme usean opettajan isosta yhteisestä toteutuksista pienempiin sekä ketterämpiin yksiköihin esimerkiksi opettajapareihin. Jatkossa opetiimin kokoukset ovat sparrausta ja vertaismentorointia tiimioppimisen ja laaja-alaisen osaamisen kehittämisen äärellä.
  2. Aika on merkittävin investointi opetuksen kehittämisessä ja usein myös hyvin haastava kumppani. Todellinen opetusfilosofian haltuunotto ja ennen kaikkea sen pohtiminen, jää helposti kiiressä ohueksi. Mietitään vain nopeasti, mikä toimii ja usein pelästytään sitä, mikä ei heti näytä toimivan eikä ajatella syvällisemmin, mihin todella haluamme päätyä ja ennen kaikkea minkä ajan joudumme sietämään epävarmuutta uuden äärellä. Epäonnistumisen sietokyky (vai -kyvyttömyys?) on mielenkiintoinen asia kouluyhteisössä. Suurin syypää löytyy yleensä ajasta, jota ei tietenkään koskaan ole. Kuitenkin aika ja sen näennäinen ja/aito puute on merkittävä haaste opetuksen aidossa kehittämisessä puuhastelun sijaan.
  3. Simuloinnista todelliseen toimintaan siirtyminen tuottaa koulussa oppimisessa aivan uuden tason. Autenttisesta oppimistilanteesta, jossa tehdään jotain todellista johonkin todelliseen tarpeeseen, kuten hankkeemme toisessa tehtävässä syntyneet sisustussuunnitelmat ja niiden toteutus, ollaan uudenlaisella tasolla. Epäonnistuminen, virheet, kaaos, mielipaha ovat aivan eri tavalla läsnä, kun projekti ei ole ennalta määrätty, vaan syntyy ja kehittyy omien ehtojensa lainalaisuudessa. Toisaalta taas onnistumisen ilo, osallisuuden ja vaikuttamisen sekä merkitsevyyden tunne ovat ylittämättömiä, kun tehtävällä on aito funktio ja se vaikuttaa esimerkiksi koko kouluyhteisön hyvinvointiin.
  4. Tiimioppiminen on vaativa oppimisen tapa. Peruskoulussa opiskelee koko ikäluokka eri kehitysvaiheineen ja valmiuksineen. Joskus tiimissä oppiminen vain on liikaa. Oppilaille, joille tiimioppiminen on syystä tai toisesta haastavaa, tulee kehittää aktiivisesti tapoja oppia rinnalla tai ohessa niin, ettei opiskelusta tule liian raskasta menetelmän vuoksi. Tämä onkin ensi lukuvuoden selkeä keihäänkärki kehittää yksilöllisiä oppimispolkuja sekä tiimioppimisen rinnalle, ohessa ja sisään kuin myös vierelle, jotta oppilaan oppimispolku on onnistumisen kokemuksia tuottava sekä motivaatiota lisäävä.

Syksyllä jatkamme levännein voimin. Toukokuussa virisi jo monta uutta ideaa ja haimme opetiimin sisällä pienempiä kuvioita yhdessä toteuttaviksi edelleen tiimioppimista ja laaja-alaista osaamista monialaisesti edistäen. Kuluvana keväänä Otalammen koulu liittyi mukaan HundrED -kouluihin yhdessä Ylöjärven tiimilukion kanssa. MOI-tiimi jatkaa pedagogisena vertaismentorointitiiminä, jossa kehitämme pedagogiikkaa opettajien välisessä dialogissa. Ohessa vielä linkki kokoamaani Prezi-esitykseen MOI:n matkasta tähän saakka.

Ihanaa kesää kaikille! Vaikka sitten Helsinkiä paossa Hangossa 🙂

IMG_2171

Moi vaan kaikille!

Otalammen koulun #MOI-hanke on käynnistynyt! Kesäkuun päivinä, oppilaiden karattua jo aikoja sitten kesälaitumille, olemme suunnitelleet tulevaa. Hankkeemme tavoitteena on yhdistää luokkien 6.-9. opetusta monialaiseen ja moniopettajaisen tiimin ohjaukseen ilmiöpohjaisen oppimisen kautta. Tiimissämme on opettajia luokanopettaja-filosofista, äidinkielen ja kirjallisuuden, liikunnan, kuvataiteen, uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin lehtorista käsityön ja teknologiakasvatuksen asiantuntijaan.

Aloitimme suunnittelun arkisesti kartoittamalla lukujärjestyksiä. Loimme ajalliset sillat eri ryhmille eri oppiaineiden välille.

Lukkaripalapeli

Tämän jälkeen pohdimme opetussuunnitelmien sisällöt oppiaineittain ja luokka-asteittain ja linkitimme yhtymäkohtia. Jaoimme vuoden neljään ilmiöön laajoilla teemoilla minä, me, muut ja yhdessä. Sijoitimme sisältöjä eri teemojen alle. Tässä vaiheessa havaitsimme työskentelevämme ja ajattelevamme ikäänkuin siiloissa. Totesimme kuitenkin  tämän vaiheen olevan välttämätön, jotta kukin hahmotti opetussuunnitelman vaatimukset oman oppiaineensa sisällä.

Suunnittelukuvia

Lukkarikuvia

Keskustelimme paljon arvioinnista ja sen toteuttamisesta. Päädyimme jaksottaiseen tiimiportfolioon sekä henkilökohtaisiin oppimispäiväkirjoihin, joissa seurataan oppimista läpi vuoden.

Havainto, ettei suunnittelumme vielä juurikaan nivonut oppilaita yhteistoiminnalliseen, ongelmalähtöiseen tiimipohjaiseen työskentelyyn, herätti pohtimaan tiimioppimisen ydinkysymyksiä. Tutustuimme Ylöjärven ja Jyväskylän tiimilukion blogeihin.

http://www.tiimilukio.fi

https://ylukiontiimijakso.wordpress.com

Suunnittelun alussa on helppo kompastua opettajuudeen vahvoihin traditioihin oppiaineen hallinnassa ja jäsentämisessä. Myös ohjaavaan opettajan rooliin liittyvät kysymykset askarruttavat. Tiimioppimisen haasteet peruskouluikäisille ovat ilmeisiä, koska opiskelutapa vaatii paljon.  Koimme yhtä aikaa nöyryyttä, innostusta, odotusta ja iloa. Pelottomasti kesälomaa kohden! Elokuussa jatketaan!